Usein kysytyt kysymykset
1. Miksi öljylämmittäjille suositellaan pääasiassa maalämpöä lämmityskustannusten pienentämiseen?
Maalämpö on kaikista energiaremonttitoimenpiteistä tehokkain tapa pienentää lämmityskustannuksia ja parantaa ympäristöystävällisyyttä. Maalämmön asennus öljykattilan tilalle säästää lämmitysenergiaa 70%. Aurinkokeräin säästää n. 12,5%, ikkunoiden vaihtaminen energiataloudellisempiin n. 10%, yläpohjan lisäeristäminen n. 10% jne, seinien lisäeristäminen talosta riippuen n. 15 – 20% jne. Muita toimenpiteitä joutuisi tekemään kokoelman ennen kuin oltaisiin 70%:ssa.
2. Kannattaako maalämpö alle 150m2 omakotitalossa?
Neliömetrit eivät ratkaise sitä, kannattaako maalämpö vai ei. Kannattavuuteen vaikuttaa lähinnä se, miten paljon öljyä kuluu lämmitykseen. Maalämmön kannattavuuteen vaikuttaa myös se, mikä on maalämpöjärjestelmän hinta. Kun kulutusta on vähän, eli rakennuksen eristeet ja ikkunat ovat hyvät, riittää matalampi porareikä ja pienempi maalämpöpumppu. Silloin maalämpöjärjestelmä myös kustantaa vähemmän. Kannattavuuteen vaikuttaa paljon myös öljyn hintakehitys. Syksyllä 2008 öljyn hinta on palannut kesän 2008 hintapiikin jälkeen ”normaalille” eli tavanomaisella nousukäyrälle, ja vuonna 2012 kysytään todennäköisesti, kannattaako maalämpö alle 100m2 omakotitalossa...
3. Jättäkö lämpökaivon poraus pihaan pahat jäljet ja onko kivipölyä porauksen jälkeen joka paikassa?
Lämpökaivon porauksessa käytettävä poravaunun massa on tyypillisesti 7 tonnia. Paino jakautuu kuitenkin telojen ansiosta suurelle alueelle, ja pintapaine on pienempi kuin henkilöautossa. Painaumat ovat varsin mitättömät ja poravaunu pyritään ajamaan mahdollisimman vähillä käännöksillä porauspaikalle. Porauksessa käytetään kivipölyn sidontajärjestelmää ja pölykonttia. Kivipöly kerätään konttiin ja viedään pois. Eli pihat jäävät siistiin kuntoon, kun lämpökaivon poraus tehdään ammattitaidolla ja oikealla kalustolla.
4. Olen kuullut, että maalämpöjärjestelmä ei toimi vanhan patteriverkoston kanssa, Pitääkö tämä paikkansa?
Valtaosa vanhoista patterilämmitysverkostoista on suunniteltu 60/40 periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että kovimmilla pakkasilla patteriverkostoon syötetään 60 asteista lämmitysvettä, ja patteriverkostosta palaa 40 asteista vettä. Korkean lämpötila-alueen maalämpöpumppu, kuten IVT Greenline HT Plus – mallisto tuottaa hyvällä hyötysuhteella lämpöä 65 asteeseen asti. Käsitys, että maalämpöpumppu ei toimisi patteriverkoston kanssa on auttamatta vanhentunut.
5. Onko niin, että maalämpö toimii paremmin lattialämmitteisessä taloissa kuin patterilämmitteisessä?
Maalämpöpumppu toimii sitä paremmalla hyötysuhteella mitä matalampi lämmönjakojärjestelmän lämpötila on. Lattialämmitteisissä taloissa maalämpöpumppu toimii tyypillisesti COP kertoimella neljä, ja patterilämmitteisessä talossa COP kertoimella kolme. Tämä tarkoittaa sitä, että lattialämmitteisissä taloissa maalämpöpumppu hakee kalliosta 75% lämmitysenergiasta ja 25% tarvitaan sähköä. Patterilämmitteisissä taloissa tyypilliset prosenttiosuudet ovat 70% ja 30%. Ero ei siis ole kovin merkittävä.
6. Kuinka iso ja vaivalloinen projekti on vaihtaa öljylämmitys maalämpöön?
Riippuu siitä, kuka sen tekee. Jos asennusurakoitsijan tekemä tarjous sisältää kaikki työvaiheet alusta loppuun ja aikataulutettuna vielä niin, että vanhan järjestelmän purku tapahtuu välittömästi tai jopa samanaikaisesti kun uuden asennus, kestää projekti tyypillisesti kaksi päivää, josta osan aikaa ei saada lämmintä käyttövettä. Lämpökaivon poraus tehdään useimmiten ennen maalämpöpumpun asennusta. Poraus kestää tyypillisesti päivän.
7. Voidaanko maalämpö asentaa öljylämmön tilalle talvella?
Maalämpöjärjestelmiä asennetaan vuodenajasta riippumatta. Kylmänä vuodenaikana taloon tuodaan sisälle yhdestä muutamaan sähkölämmitintä, jotka pitävät talon lämpimänä vaikka ulkona olisi paukkupakkanen. Lämitysjärjestelmän purku- ja asennustyöt kestävät vain pari päivää, ja lämpimän käyttöveden katko pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä.
8. Riittääkö maalämpöpumpun lämpimän käyttöveden tuotto? Voiko lämmin käyttövesi loppua kesken jo muutaman suihkussa kävijän jälkeen?
Maalämpöpumpussa on yleensä suurempi lämminvesivaraaja kuin öljykattilassa. Öljykattilan tyypillinen vesitilavuus on n. 180 litraa, ja IVT Greenline HT Plus C – sarjan maalämpöpumpuissa on sisäänrakennettuna suuri kaksoisvaippavaraaja, jonka sisäsäiliön tilavuus on 185 litraa ja ulkovaipan tilavuus n. 45 litraa. Lämmintä käyttövettä on siis valmiina yhteensä 230 litraa, mikä on usein enemmän kuin tyypillisessä öljykattilassa.
Maalämpöjärjestelmän suunnittelussa otetaan huomioon lämpimän käyttöveden tarve. Jos suihkuja on lukuisia tai jos talossa on kylpy- tai poreallas, mitoitetaan lämpimän käyttöveden varaajat tarpeen mukaan. Lisävaraajia on eri malleja: 90+200 litraa, 160+300 litraa jne. Varaajia voidaan kytkeä myös sarjaan. Sellaista tilannetta ei ole, jossa lämmintä käyttövettä ei saada riittävästi.
9. Kannattaisiko asentaa öljylämmityksen rinnalle aurinkokeräin katolle? Olen kuullut, että öljylasku voisi pudota merkittävästi.
Aurinkokeräin ottaa talteen auringon lämpösäteilyä, ja sillä voi luonnollisesti pienentää öljylaskua. Kannattaa kuitenkin ottaa laskin käyttöön ennenkuin ryhtyy investoimaan. Aurinkoenergiaa on Suomessa tarjolla käytännössä puolet vuodesta, ja aina ei valitettavasti koko ajan. Tämä puolikas vuosi sijoittuu sellaiseen ajankohtaan, jolloin taloa ei juuri muutenkaan tarvitse lämmittää, eli aurinkoenergiaa ei saa lämmityskäyttöön. Lämpimän käyttöveden lämmitys onnistuu suurimman osan aikaa kuuden kevät-, kesä- ja syyskuukauden aikana. Lämpimän käyttöveden osuus rakennuksen lämmitysenergiasta on tyypillisesti 25%, ja jos puolet vuodesta lämmin käyttövesi saadaan aurinkokeräimeltä, tarkoittaa se sitä, että lämmitysenergian kulutus voi laskea 12,5%. Tämä tarkoittaa tyypillisesti muutamaa sataa euroa vuodessa, ja aurinkokeräimien kustannus on tyypillisesti n. 5000 euroa paikoilleen asennettuna. Tämä ei välttämättä ole paras mahdollinen investointi.
10. Kuinka nopeasti maalämpö maksaa itsensä takaisin?
Takaisinmaksuaika riippuu lähinnä öljyn kulutuksesta. Mitä enemmän öljyä palaa, sitä nopeampi on takaisinmaksuaika. Nykyisillä öljyn hinnoilla maalämpö maksaa itsensä takaisin todella nopeasti, tyypillisesti 4 – 6 vuodessa. Tämän jälkeen lämmität vuosikymmeniä todella edullisesti.
11. Mikä on investoinnin tuotto maalämmöllä?
Maalämpöinvestoinnilla saat 15 – 25% tuoton sijoitetulle pääomalle. Tämä on erittäin korkea tuotto riskittömälle sijoitukselle. Lisäksi tuotto nousee öljyn hinnan noustessa. Pitkällä tähtäimellä osakemarkkinoilta saa keskimäärin 10% tuoton, ja tuotto on paljon riskialttiimpi kuin maalämpöinvestoinnissa.
12. Miksi maalämpö säästää enemmän kuin ilmalämpöpumppu?
Maalämpö toimii läpi vuoden korkealla hyötysuhteella, myös talvipakkasilla. Kallioperä on tasalämpöinen koko vuoden, Etelä-Suomessa n. 5 astetta. Talvipakkasilla saat samalla hyötysuhteella lämpöä kalliosta kuin kesälläkin. Tämä on tärkeää, koska suurin osa talon lämmitysenergiasta kuluu silloin, kun ulkolämpötila laskee pakkasen puolelle. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee ulkoilman jäähtyessä, juuri silloin, kun talosi tarvitsee eniten lämmitysenergiaa. Ilmalämpöpumpulla et voi korvata öljylämmitystä, koska öljylämmityskattila tuottaa myös lämpimän käyttöveden. Omakotitalossa käyttöveden lämmitys kuluttaa tyypillisesti 25% lämmitysenergiasta, ja talon lämmitys vie loput 75%. Maalämpöjärjestelmä tekee saman kuin öljykattila, eli lämmittää sekä talon että lämpimän käyttöveden. Maalämmöllä voit säästää talon lämmityskuluja 70%, ilmalämpöpumpulla n. 30%.
13. Kuinka kauan maalämpöpumppu kestää?
Korkealaatuiset, kuten IVT:n valmistamat maalämpöpumput on mitoitettu 25 vuoden käyttöikää varten. Maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili ja kaksi kiertovesipumppua, jotka ovat korvattavia varaosia. Kun maalämpöpumpun kompressori joudutaan käyttöiän lopussa vaihtamaan, on kustannus n. 2000 euroa. Maalämpöjärjestelmän muut osat ovat lähes ikuisia. Lämpökaivo, joka porataan suomalaiseen peruskallioon, ei luonnollisesti kulu käytössä. Samoin lämmönkeruuputkisto on lähes ikuinen, koska se on syöpymätöntä muovia ja kelluu lepotilassa viileässä ja valolta suojattuna veden täyttämässä lämpökaivossa. Maalämpöpumput eivät olleet 1980 – luvun alussa samalla kehitystasolla mitä ne ovat tänä päivänä. Ainoat negatiiviset käyttäjäkokemukset ovat pääsääntöisesti peräisin tuolta ajanjaksolta. Nykypäivän maalämmöllä lämmittäjät ovat poikkeuksetta varsin tyytyväisiä ratkaisuunsa.
14. Kuinka iso alue täytyy pihasta varata lämpökaivolle?
Lämpökaivolle ei tarvitse varata tilaa ollenkaan, koska maalämpökaivo ja siirtoputket kaivolta talolle peitetään maan alle. Lämmönkeruuputkisto on huoltovapaa, joten avattavia kaivoja ja niiden kansia ei pääsääntöisesti tarvita. Siirtoputket ovat eristettyjä ja suojattuja, joten lämpöakaivo ei vaikuta pihan käyttöön millään tavalla. Ainoastaan tontille tulevat myöhemmät rakenteet kuten esim. autokatoksen rakentaminen kannattaa ottaa huomioon lämpökaivon paikkaa määritettäessä.
15. Paljonko maalämpöpumppu ja laitteet vaativat tilaa?
Maalämpöpumppu on kooltaan jääkaappipakastimen kokoinen laite. Leveys ja syvyys 60cm, korkeus joko 150cm tai 187cm. Jos pannuhuone on matalampi kuin 2 metriä, asennetaan erillinen maalämpöpumppu (korkeus 150cm) ja lämminvesivaraaja (korkeus joko 150cm tai 170cm) Maalämpöpumppu oheislaitteineem mahtuu lähes poikkeuksetta öljykattilan tilalle pannuhuoneeseen.
16. Mitä tapahtuu vanhalle öljykattilalle maalämmön asentamisen yhteydessä?
SENERA:n Täyden Palvelun Maalämpöpaketti sisältää vanhojen laitteiden pois purkamisen ja viemisen kierrätykseen. Vanha öljykattilaa ei asenneta uudelleen käyttöön jossain toisessa talossa.
17. Öljysäiliössäni on vielä öljyä, ja ajattelin vaihtaa maalämpöön. Täytyykö minun ajoittaa maalämmön asennus siihen ajankohtaan, kun öljysäiliöni on tyhjä?
Öljysäiliön öljyn loppumisen ajankohta voi olla vaikea ennustaa, koska se riippuu mm. ulkoilman lämpötilasta. Öljyn loppuminen ennenaikaisesti taas ei ole kovin miellyttävää, koska sisälämpötila alkaa laskea ja suihkusta tulee vain kylmää vettä. SENERA:n Täyden Palvelun Maalämpöpakettiin voi kuulua myös öljysäiliön tyhjennys, puhdistus ja poisvienti kierrätykseen.
18. Voidaanko lämpökaivo tehdä pienelle tontille, jossa ei ole paljon tilaa?
Lämpökaivon tekeminen ei vaadi paljon tilaa, kapeimmat poravaunut ovat n. 1,5m leveitä ja n. 3m pitkiä, eli mahtuvat pienempään tilaa ja pienemmistä väleistä kuin esimerkiksi henkilöauto ja kääntyvät ympäri jopa paikallaan. Todella harvoin tontti tai tontilla oleva tila on niin pieni, että lämpökaivo ei tontille mahtuisi.
19. Tarvitaanko yksi vai kaksi lämpökaivoa?
Jos rakennuksen öljynkulutus on korkeimmillaan hieman yli 4000 litraa vuodessa, tulee yleensä yksi n. 200m syvä lämpökaivo. Jos öljynkulutus on reilusti enemmän kuin 4000 litraa, tulee yleensä kaksi lämpökaivoa, joiden syvyydet ovat enemmän kuin 110m.
Edellä mainittu esimerkki pätee hyvin yleisellä tasolla, mutta mitoitamme koko maalämpöjärjestelmän kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Öljynkulutuksen lisäksi lämpökaivon syvyyteen ja lukumäärään vaikuttavat mm:
- Öljykattilan hyötysuhde
- Kallion laatu
- Maalämpöpumpun teho
- Maalämpöpumpun hyötysuhde
20. Kuinka paljon maalämpöjärjestelmä maksaa?
SENERA:n Täyden Palvelun Maalämpöpaketti maksaa tyypillisesti 14000 – 30000 euroa miinus kotitalousvähennys 3000 – 6000 euroa. Kustannukset riippuvat mm. rakennuksen öljynkulutuksesta. Jos öljyn kulutus on n. 2000 litraa, on kustannus n. 14000 euroa, jos öljyn kulutus on 6000 – 8000 litraa, on kustannus lähempänä 30 000 euroa. Tämä summa sisältää kaikki työt: Lämpökaivon poraamisen, lämmönkeruuputkiston asentamisen ja tuomisen talon sisälle, öljykattilan purkamisen, maalämpöjärjestelmän asentamisen ja säätämisen, sähkötyöt ja käyttöopastuksen. Kustannuksiin vaikuttavat monet eri tekijät, joista yksi suurimmista on maaporauksen määrä, eli siis kuinka syvällä peruskallio on maan pinnasta. Kannattaa huomioida kotitalousvähennyksen varsin merkittävä kustannuksia alentava vaikutus!
21. Miksi jotkut maalämpöfirmat tarjoavat erillistä työsäiliötä tai puskurivaraajaa ja jotkut eivät?
SENERA:n maalämpöasennus öljylämmitystaloon, jossa on patterijakoinen lämmitysjärjestelmä, sisältää aina erillisen työsäiliön eli puskurivaraajan. Tätä asennustapaa kutsumme SENERA SäästöLämpö – asennustavaksi, koska se on monella tapaa parempi ja luotettavampi. Ilman työsäiliötä oleva asennus on halvempi, mutta monella tavalla merkittävästi huonompi tapa toteuttaa kytkentä. Työsäiliö pidentää lämpöpumpun käyntisyklejä järjestelmän suuremmasta vesitilavuudesta johtuen. Tämä parantaa lämpöpumpun energiataloudellisuutta ja lisää säästöjä. Pidemmät käyntiajat pienentävät kylmäkäynnistysten määrää, mikä taas pidentää lämpöpumpun kompressoriyksikön käyttöikää. Lisäksi puskurivaraaja jakaa lämmön tasaisemmin huoneistoon, ja eliminoi lämpötilan vaihtelut suurelta osin. Patteriverkoston lämpölaajenemisesta johtuva varsinkin yöaikaan tapahtuva napsuminen jää pois, ja patteriverkoston usein iäkkäät liitokset kestävät paremmin, kun ei ole rajuja lämpötilan muutoksia. Eli SENERA:n SäästöLämpö – asennus on mielestämme ainoa oikea tapa toteuttaa maalämpöasennus öljylämmitystaloon, jossa lämmönjako on toteutettu pattereilla.
22. Onko maalämpöpumpuissa eroja? Onko sama minkä maalämpöpumpun valitsen öljylämmityksen tilalle?
Maalämpöpumpuissa on todellakin merkittäviä eroja. Eroja on energiataloudellisuudessa ja hyötysuhteessa eli siinä, kuinka paljon oikeasti maalämpöjärjestelmällä voi säästää lämmityskustannuksia. Eroja on myös maalämpöpumpun laadussa ja käyttöiässä. Eroja on käyntiäänessä. Osa maalämpöpumpuista voi olla käyntiääneltään häiritseviä, mikä kuuluu lähinnä yöaikaan. Maalämpöpumpuissa on merkittäviä eroja myös lämpimän käyttöveden tuotannossa. Eroja on myös valmistajan myöntämän takuun pituudessa. SENERA luottaa maalämpöpumpuissa IVT:n tunnettuun laatuun. IVT on Euroopan suurin maalämpöpumppuvalmistaja, ja valmistusmäärät ovat yli 40 000 maalämpöpumppua vuodessa. Seuraavaksi suurin on alle puolet tästä, ja suomalaiset valmistajat ovat jääneet markkinoiden myöhäisestä heräämisestä johtuen valitettavan pieneksi, jotta ne pystyisivät pysymään kehityksen kärjessä. IVT on suurista valmistusmääristä johtuen pystynyt panostamaan tuotekehitykseen ja parhaiden komponenttien kehittämiseen. IVT käyttää maalämpöpumpuissaan Mitsubishin yksinomaan IVT:lle kehitettyjä kompressoreja. Kompressoria suojaa 31 patenttia.
23. Missä maalämpöpumpussa on paras lämpimän käyttöveden tuotto?
Lämpimän käyttöveden tuotto on tyypillisesti n. 25% rakennuksen energiankulutuksesta, eli ei suurin tekijä lämpöpumppua valittaessa, mutta erittäin tärkeä asumismukavuuden kannalta. Lämpimän käyttöveden tuottoon vaikuttaa lämpöpumpun teho, lämpöpumpun tuottaman veden korkein lämpötila, varaajan tilavuus ja lämmön siirtyminen lämpöpumpusta varaajan vesitilavuuteen. Eri valmistajien saman tehoisissa maalämpöpumpuissa lämpimän käyttöveden tuoton siis ratkaisee kolme tekijää:
1. Maalämpöpumpun tuottaman veden korkein lämpötila
2. Lämminvesivaraajan tilavuus
3. Lämmön siirtymisen tehokkuus lämpöpumpusta lämminvesivaraajaan
IVT Greenlinen HT Plus – mallisto tuottaa nimensä mukaisesti (HT=high temperature) markkinoiden kuuminta vettä, 65 asteista. Thermian maalämpöpumppu tuottaa 55 asteista vettä, mikä on 10 astetta eli 15,4 prosenttia matalampi lämpötila.
IVT Greenlinen HT Plus – mallistossa, jossa lämminvesivaraaja on integroitu
maalämpöpumpun sisälle, varaajatilavuus on 185 litraa. Varaaja on kaksoisvaippavaraaja, jonka ulkovaipassa on vielä n. 45 litraa vesitilavuutta. Vesitilavuus on siis yhteensä 230 litraa, mikä on 22% suurempi kuin Thermian 180 litraa.
Lämmön siirtymisen tehokkuus lämpöpumpusta lämminvesivaraarjaan riippuu siitä, kuinka suuri lämpöä luovuttava pinta-ala on. Pinta-ala on maksimoitu IVT:n kaksoisvaippa-varaajissa, joissa lämpöä siirtävä pinta on sisäsäiliön ja ulkovaipan välinen metalliseinä.
Tämä metalliseinä on uritettu aaltomaiseksi, mikä osaltaan maksimoi lämpöä luovuttavan pinta-alan. Ratkaisu, jossa lämminvesivaraajan sisällä on kuparikierukka, on pinta-alaltaan ja lämmönsiirtopinnaltaan pienempi ja tehottomampi. Kyseessä on hyvin pitkälle sama asia kuin lieden keittolevyssä: Mitä suurempi pinta-ala kattilan ja keittolevyn välissä on, sitä nopeammin kattilassa oleva vesi lämpenee.
Johtopäätös: Markkinoiden paras lämpimän käyttöveden tuotto on IVT Greenline Plus HT mallistossa.
24. Mistä tiedän kuinka paljon maalämpöpumppu säästää lämmitysenergiaa ja kustannuksia ja kannattaako maalämpöjärjestelmän hankkiminen?
SENERA toimittaa aina tarjouksen yhteydessä laskelman kuinka paljon säästät lämmityskustannuksia. Laskelma tuotetaan erityisellä mitoitusohjelmistolla, jossa on huomioitu mm. ilmasto-olosuhteet, toteutunut energiankulutus, maalämpöjärjestelmän hyötysuhde ym. Laskelma on realistinen ja kertoo mahdollisimman tarkasti maalämpöjärjestelmän tulevan energiankulutuksen ja säästöt.
