Asiakkaiden kokemuksia maalämmöstä

SENERA toteuttaa laadukkaat maalämpöjärjestelmät kaikkiin pientaloihin. Tällä sivulle olemme koonneet muutamia kertomuksia toteuttamistamme omakotitalojen maalämpöasennuksista. Ole hyvä ja tutustu asiakkaidemme kokemuksiin tarkemmin klikkaamalla kohteen nimeä alla olevasta listasta!

Omakotitalo Tuusulassa
Omakotitalo Vantaan Hämeenkylässä
Omakotitalo Helsingin Tapanilassa
Omakotitalo Vantaan Päiväkummussa

Vuokko ja Paavo Väyrynen valitsivat Tuusulan kotiinsa maalämmön

Paavo Väyrynen: "Suoran sähkölämmityksen korvaajana maalämpö on luontevin vaihtoehto"

Vuokko ja Paavo Väyrynen hankkivat Seneralta maalämmön Tuusulan asuntoonsa talvikaudella 2012–13. Jo muutamaa vuotta aikaisemmin he olivat asennuttaneet taloonsa ilmalämpöpumpun. Paavo Väyrynen kertoo epäilleensä maalämmön soveltuvuutta vuonna 1989 remontoituun rintamamiestaloon, jossa oli suora sähkölämmitys.

"Ajattelin, että maalämpö on hankala ja kallis asentaa, kun joudutaan rakentamaan sitä varten vesikiertojärjestelmä. Kävi kuitenkin ilmi, että lämpö nousee kellarikerroksen puhaltimesta avoimien porraskäytävien kautta yläkertaan saakka."

Vuokko ja Paavo Väyrysen rintamamiestalossa oli ennen suorasähkölämmitys. Lämmitysjärjestelmän vaihdoksen yhteydessä keittiöön asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Tarvittavan vesikierron rakentamisen helppous ja edullisuus yllättivät pariskunnan.

Puhallinpatteri jakaa lämmön rakennuksen sisätiloihin

Maalämpöjärjestelmän laitteet saatiin sovitettua kellaritiloissa olevaan pieneen vaatehuoneeseen. Porraskäytävän alimmalle tasanteelle sijoitettiin puhallinpatteri, joka levittää maalämpöpumpun tuottaman lämmön edelleen ylempiin kerroksiin. Entisestä boilerihuoneesta tehtiin varastotilaa. Kotitalouden hoidon kannalta maalämpöön siirryttyä saavutettiin myös sellainen etu, että pyykit kuivuvat nopeammin aiempaa lämpimämmissä kellaritiloissa.

Maalämpöpumpun tuottama lämpö leviää tasaisesti rakennukseen puhallinkonvektorin avulla. Puhallin on sijoitettu porraskäytävän alimmalle tasanteelle.

Muutostöiden vaivattomuus yllätti

Keittiöön asennettiin keittiöremontin yhteydessä lattialämmitys. "Keittiössä ikkunan alla olleet sähköpatterit saatiin pois ja niiden tilalle vapautui enemmän säilytystilaa", kertoo Vuokko Väyrynen. Lisäksi alakerran olohuoneeseen asennettiin kaksi vesipatteria. Yläkertaan ei tässä vaiheessa lämmitysputkistoa vedetty, mutta siihenkin on varauduttu. "Tarvittavan vesikierron rakentaminen oli yllättävän helppoa ja hinnaltaan edullista", Paavo Väyrynen toteaa.

Suorasähkölämmitykseen kuuluneet patterit jätettiin remontissa paikoilleen. Niistä lämpöä saadaan tarvittaessa lisää. Käytettävissä on edelleen myös ilmalämpöpumppu. Lisäksi Senera asensi ilmalämpöpumpun suorasähkölämmityksen rinnalle pihapiirissä olevaan saunarakennukseen.

Kuva oikealla: Maalämpöpumppu, puskurivaraaja ja kalvopaisunta-astia saatiin sovitettua entiseen vaatehuoneeseen pohjakerroksessa.

Tavoitteena säästöt sähkön kulutuksessa

Paavo Väyrynen kertoo, että maalämpöön siirtymisen tavoitteena oli säästää sähköä, mikä on myös ympäristön kannalta hyväksi. "Suoran sähkölämmityksen korvaajana maalämpö on luontevin vaihtoehto", hän jatkaa.

Muut ratkaisut eivät tulleet kysymykseen, sillä paljon poissa olevan pariskunnan asunnon lämmitystavan on oltava mahdollisimman vaivaton. "Olen tyytyväinen, kun saimme toimivan järjestelmän", Vuokko Väyrynen sanoo urakan valmistuttua.

Paavo Väyrysen mukaan maalämpö on ollut vaivaton ratkaisu. Asentamisen jälkeen järjestelmä on toiminut odotetulla tavalla.

Omakotitalon maalämpöprojekti Tuusulassa

• Rintamamiestalo
• Rakennusvuosi 1948, remontoitu 1989
• Lämmitettävä pinta-ala noin 150 m²
• Ostettava lämmitysenergia ennen maalämpöä noin 24 500 kWh/v
• Ostettava lämmitysenergia maalämpöön siirtymisen jälkeen arviolta 7 750 kWh/v
• Vuosittainen lämmitysenergian säästö arviolta 16 750 kWh (68 %)
• Säästöt maalämmöllä arviolta 2 261 e/v (68 %, sähkön hinnalla 0,135 e/kWh)
• IVT:n Greenline HE C7 RST -lämpöpumppu
• 145 m syvä lämpökaivo

Takaisin sivun alkuun

Omakotitalon lämmitysenergian kulutus alitti ennakkoarviot Vantaalla

Mikael Pulkkinen: ”Kannattaa arvioida lämmitystavan valinnasta seuraavia kustannuksia pidemmällä aikavälillä”

Tanja ja Mikael Pulkkinen asuvat perheineen Vantaan Hämeenkylään rakentamassaan omakotitalossa. Senera asensi perheen kaksikerroksiseen kivitaloon maalämpö- ja maaviileäjärjestelmän. Omakotitalon lämmitysenergian kulutus on alittanut ennakkoon tehdyt arviot ja on ollut vain noin 10 600 kWh vuodessa, vaikka rakennuksessa on lämmitettävää pinta-alaa yhteensä 496 neliömetriä.

Tanja ja Mikael Pulkkisen omakotitalossa on lähes 500 neliömetriä lämmitettävää pinta-alaa. Kaksikerroksisen kivitalon energiankulutus on ollut etukäteisarvioita pienempi.

Maalämpö tulee kaukolämpöä edullisemmaksi ratkaisuksi

Mikael Pulkkinen kertoo, että perhe tavoitteli maalämmön valinnallaan riippumattomuutta energian hinnoista. Perhe harkitsi monien muiden uudisrakentajien tavoin kaukolämmön ja maalämmön välillä. Yli kahden vuoden kokemuksella maalämmöstä Mikael Pulkkinen ei enää edes miettisi muita ratkaisuja. ”Maalämmön pienemmät käyttökustannukset tasaavat hankintakustannuksissa syntyneen eron”, hän sanoo. ”Kannattaa arvioida kustannuksia koko talon eliniän kannalta”, hän jatkaa.

Senera valittiin maalämpöjärjestelmän toimittajaksi muun muassa siksi, että Seneralla oli tarjota invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka toimii vain tarpeen mukaan ja kesällä pienemmällä teholla. Perhe huomioi myös tuttaviensa suositukset Senerasta.

Mikael Pulkkisen mukaan Seneralla oli asiantunteva ja ystävällinen palvelu. ”Asiakkaan tarpeita kuunneltiin ja niihin esitettiin sopiva ratkaisu.”

Mikael Pulkkinen suosittelee muillekin uudisrakentajille maalämpöä sen edullisten käyttökustannusten takia.

Puhallin jäähdyttää huoneilman tarvittaessa

Omakotitalon jäähdytys toimii maaviileällä. Olohuoneeseen asennettiin puhallinkonvektori, jonka läpi kiertävä lämmönkeruuneste jäähdyttää huoneilman tarvittaessa. Hyvin eristetyssä kivitalossa on ollut käyttöä jäähdytykselle toistaiseksi pääasiassa vieraiden aikana. ”Jos on paljon porukkaa paikalla, on kätevää, kun tilan saa puhallinkonvektorilla viileäksi”, kertoo Mikael Pulkkinen.

Olohuoneeseen asennettu puhallin jäähdyttää tehokkaasti sisäilman tarvittaessa.

Energian kulutus tulee vähenemään jatkossa

Maalämpöpumppuun on asennettu energiamittari, joka on seurannut energiankulutusta haastatteluhetkellä reilut kaksi vuotta. Energiankulutus on ollut seuranta-aikana noin 10 600 kWh vuodessa. Mikael Pulkkinen arvioi, että kulutus tulee olemaan todennäköisesti tätäkin pienempi jatkossa, sillä rakennuksen valmistumisen jälkeisenä vuotena seinien ja muiden rakenteiden kuivuminen vei enemmän energiaa. Talon sisälämpötila on pysynyt tasaisena ulkolämpötilojen vaihteluista huolimatta.

Omakotitalon lämmityksestä vastaa invertteriohjattu maalämpöpumppu, jonka toiminta on energiataloudellista. Maalämpöpumpun vierellä on erillinen lämminvesivaraaja.

Omakotitalon maalämpöprojekti Vantaan Hämeenkylässä

• Kaksikerroksinen omakotitalo
• Rakennusvuosi 2010
• Lämmitettävä asuinpinta-ala 370 m², muut lämmitettävä pinta-ala 126 m²
• Ostettava lämmitysenergia maalämmöllä enintään 10 615 kWh/vuosi
• Lämmityskulut maalämmöllä n. 1 062 e/vuosi (sähkön hinnalla 0,10 e/kWh, 2010 )
• IVT:n PremiumLine X-15 -lämpöpumppu
• 2 kpl 175 m syvää lämpökaivoa

Takaisin sivun alkuun

Kolmas lämmitysjärjestelmä toden sanoo

Mervi ja Reijo Keski-Ojan perhe asuu vuonna 1973 valmistuneessa puutalossa Helsingin Tapanilassa. Lämmitettävää pinta-alaa on noin 240 neliötä kahdessa kerroksessa. Nyt asennettu maalämpöjärjestelmä on talon kolmas lämmitysjärjestelmä, sillä alun perin talossa oli öljylämmitys, joka vaihdettiin 1980-luvun alussa neljän kuution yösähkövaraajaan.

Lämpö on riittänyt pakkasillakin

Keski-Ojan perheen yhteiselo maalämpöjärjestelmän kanssa on sujunut hyvin. Päällimmäisenä asiana Reijolla tulee mieleen säästyneet eurot lämmityslaskussa. Merville on jäänyt mieleen käytännön asennustyön vaivattomuus.

”Lämmityslasku on pudonnut alle kolmannekseen yösähkövaraajan ajoilta. Lämpö on riittänyt hyvin ja lisäsähkövastuskin on ollut päällä vain 16 tuntia, vaikka viime talvi oli poikkeuksellisen kylmä”, Reijo myhäilee. ”Meillä on aika iso perhe, mutta siitä huolimatta lämmintä käyttövettäkin on riittänyt hyvin joka tilanteessa”, hän kertoo.

Keski-Ojan perheen omakotitaloon asennettiin IVT:n Greenline HT Plus E11 -lämpöpumppu.

Varastotilaa vapautui käyttöön

Maalämpöjärjestelmä vie hyvin vähän tilaa yösähkövaraajaan verrattuna ja neljän kuution yösähkövaraajalta vapautunut tila on otettu ilolla vastaan. ”Meille vapautui melkoinen varastotila omalla sisäänkäynnillä, kun yösähkövaraaja purettiin pois ja maalämpö asennettiin toisen varaston takaseinälle”, Mervi kertoo.

”Olemme olleet todella tyytyväisiä tähän ratkaisuun ja suosittelemme lämpimästi Seneran maalämpöpakettia muillekin”, Mervi ja Reijo Keski-Oja toteavat.

Omakotitalon maalämpöprojekti Helsingin Tapanilassa

• Kaksikerroksinen omakotitalo
• Rakennusvuosi 1973
• Lämmitettävä pinta-ala 220 m²
• Ostettava lämmitysenergia ennen maalämpöä 27 000-29 0000 kWh/vuosi
• Ostettava energia maalämpöön siirtymisen jälkeen n. 9 000 kWh/vuosi
• Vuosittainen säästö vähintään 18 000 kWh/vuosi (66,6 %)
• Kaikki säästöt maalämmöllä n. 2300 e/vuosi (2011, sähkön hinnalla 0,13 euroa/kWh)
• IVT:n Greenline HT Plus E11 -lämpöpumppu
• Lämpökaivoja 1 kpl, syvyys 200 metriä

Takaisin sivun alkuun

Maalämpöjärjestelmän toimintavarmuus vakuutti Vuorenmaat

Jorma Vuorenmaa: ”Senera teki huolelliset laskelmat juuri tämän talon mukaan”

Senera asensi maalämmön Lea ja Jorma Vuorenmaan omakotitaloon Vantaan Päiväkummussa. Vuonna 1979 rakennetussa talossa oli aiemmin öljylämmitysjärjestelmä, jonka uudistustarve sai Vuorenmaat harkitsemaan toisenlaista lämmitystapaa. Jorma Vuorenmaa kertoo, että pariskunta arvioi maalämpöä lähinnä kolmesta näkökulmasta ennen päätöksen tekemistä. He pohtivat, miten lämpö riittäisi sekä talon että käyttöveden lämmitykseen, olisiko järjestelmä teknisesti luotettava ja mitkä olisivat maalämmön kustannukset.

Lea ja Jorma Vuorenmaalle oli tärkeää maalämmön toimintavarmuus pitkällä aikavälillä sekä järjestelmän helppohoitoisuus.

Toimintavarmuus tärkeää

Jorma Vuorenmaa tutustui maalämpöön tarkemmin sekä Seneran näyttelyssä että haastattelemalla Seneran asiakkaita, jotka olivat innokkaita kertomaan kokemuksistaan maalämmöstä. Kysymyksiin alkoi löytyä vastauksia. Maalämmön toimintavarmuus pitkällä aikavälillä sekä huoltovapaus painoivat paljon vaakakupissa, sillä Vuorenmaat viettävät osan vuodesta ulkomailla.

Lämmön riittävyyden Senera varmisti tekemällä huolelliset mitoituslaskelmat Vuorenmaan omakotitalon mukaan. Yhdessä mietittiin, millaiset laitteet olisivat juuri tälle talolle sopivia. Jorma Vuorenmaan edellytyksenä laitteistolle oli, että lämminvesivaraaja olisi riittävän suuri. Varaajaksi päätettiin ottaa lämpöpumpusta irrallinen varaaja. ”Isommalle erilliselle lämminvesivaraajalle on tarvetta kesäisin, jolloin lapsi perheineen tulee kuukausien ajaksi vierailulle”, hän perustelee.

Vuorenmaan omakotitalossa on 199 neliötä lämmitettävää pinta-alaa.

Maalämmön kustannukset ennakoitavissa

Entä maalämmön kustannukset? Seneran laskelmien mukaan lämmityksestä tulevilla säästöillä voitaisiin kattaa sekä investointikulut että lämmitys. Jorma Vuorenmaa kertoo, että ensimmäisen vuoden perusteella kustannussäästö on ollut hieman suurempi kuin ennakoitiin, vaikka kulunut talvi oli kohtalaisen kylmä.

Vuorenmaa vertaa maalämmön kustannuksia muihin lämmitysmuotoihin. Öljylämmitysjärjestelmän uusiminen olisi ollut väistämättä edessä, mikä olisi myös vaatinut investointia. Lisäksi öljyn hinta on jatkanut nousuaan, joten siihen verrattuna maalämmöstä saadut säästöt jopa kasvavat tulevaisuudessa. ”Energian ostohintojen noustessa maalämmön käyttökustannukset eivät nouse yhtä herkästi kuin öljylämmityksessä, koska ostettavan energian määrä on maalämmössä olennaisesti pienempi”, Jorma Vuorenmaa toteaa.

Senera teki etukäteen tarkat mitoitus- ja kustannuslaskelmat Vuorenmaan omakotitalolle.

Kaukolämpöön liittyminen ei ollut mahdollista. Vaikka tämä vaihtoehto olisikin ollut käytettävissä, pohtii Vuorenmaa, ettei kaukolämmön toimittajan monopoliasema olisi voinut olla vaikuttamatta senkään hintakehitykseen. ”Asia valmisteltiin hyvin. Tiedettiin, mihin ryhdyttiin”, hän sanoo Seneran toiminnasta laskelmien osalta.

Asennus tapahtui ripeästi

Maalämpöjärjestelmän asennus tapahtui rivakkaan tahtiin. Ensimmäisen päivän aikana porattiin 160 metriä syvä lämpökaivo. Samaan aikaan Senera purki öljylämmitysjärjestelmän ja toi uudet laitteet paikalle. Jo illalla talo lämpeni maalämpöpumpun omilla vastuksilla sähköllä. Tämä väliaikainen ratkaisu oli tarpeen, sillä maalämpöön siirryttiin talvella. Öljysäiliössä jäljellä ollut öljy saatiin hyötykäyttöön tyttären taloon.

Viikon päästä lämpökaivon porauksesta putket yhdistettiin taloon ja sitä seuraavana päivänä lämpökaivo nesteytettiin. Pariskunnan mukaan asennukset tehtiin siististi, viimeistellysti ja asiantuntevasti. Vain muutama asennustyössä irrotettu pihalaatta jouduttiin asentamaan itse uudelleen myöhemmin, koska maa oli jäässä asennustyön aikaan.

Seneran kouluttaja kävi myöhemmin paikalla opastamassa asukkaita järjestelmän käytössä. Jorma Vuorenmaa on tehnyt itse pieniä ohjauksia järjestelmään sekä vähäisiä huoltotoimenpiteitä, kuten suodattimen puhdistuksen. Kaiken kaikkiaan järjestelmä on ollut huoleton ja toimiva. Lea Vuorenmaa toteaakin, että pariskunta on ollut tyytyväinen maalämpöön ja voi suositella sitä edelleen.

Omakotitalon lämmöntuotannosta vastaa IVT:n Greenline HE E9 -lämpöpumppu. Maalämpöjärjestelmän laitteisto ei kaipaa juurikaan huoltoa.

Omakotitalon maalämpöprojekti Vantaan Päiväkummussa

• Yksikerroksinen omakotitalo
• Rakennusvuosi 1979
• Lämmitettävä pinta-ala 199 m²
• Öljyn kulutus n. 2 800 l/vuosi
• Ostettava lämmitysenergia ennen maalämpöä n. 29 888 kWh/vuosi
• Ostettava lämmitysenergia maalämpöön siirtymisen jälkeen n. 7 820 kWh/vuosi
• Vuosittainen säästö n. 22 068 kWh/vuosi (74 %)
• Kaikki säästöt maalämmöllä n. 1880 e/vuosi (2010, öljyn hinnalla 0,9 e/l)
• IVT:n Greenline HE E9 -lämpöpumppu
• Lämpökaivoja 1 kpl, syvyys 160 metriä

Takaisin sivun alkuun